TOP 5 leipäreseptit 2015

Blogin oikeassa laidassa näkyy blogin luetuimmat tekstit vuonna 2015. Kaikki postaukset ovat ansainneet paikkansa listalla. Mutta... koska jokaisella on omat makumieltymyksensä – myös leivän suhteen – oma suosikkilistani on erilainen. 

Satakuntalaiseen kakkoperinteeseen kasvaneena pidän sitkeästä, tiiviistä leivästä. Pehmeän kuohkeat leivät ovat hyviä nekin, mutta vievät harvemmin sydäntäni. Lempimausteeni on kumina, jota käytän paljon sekä leipoessa että ruoanlaitossa. Blogia seuranneet tietävät minun pitävän myös maltaan ja siirapin yhdistelmästä. Leipurinsydämeni sykkii myös kylmään nesteeseen leivotuille leiville, joiden mahtava maku syntyy taikinan hitaasti kohotessa.  

Listan otsikot toimivat linkkinä reseptiin.

1   Kuminaleipä

Kuminaleipä on perheemme perusleipä, jota olen leiponut jo parikymmentä vuotta. Vielä en ole siihen kyllästynyt, eivätkä muutkaan ole valittaneet. Leivässä on mukavan sitkeä, kakkoa muistuttava rakenne ja juuri sopivasti kuminan makua. Leivän päälle voi sipaista pelkästään nokareen voita tai kasata sille lähes mitä tahansa herkkuja – Kuminaleipä on aina edukseen. 

Lisäksi, Kuminaleipä on ensimmäinen leipä, jonka sain päähäni leipoa kylmään veteen. Ajatus oli vallankumouksellinen aikana, jolloin kaikki leivät tehtiin kädenlämpöiseen nesteeseen. Ensimmäistä leipää leipoessani kauhistelin mahtaako hiiva kylmässä vedessä toimia ollenkaan. Hyvin kävi, ja se oli sitten menoa, kun ensimmäistä kertaa maistoin kylmään nesteeseen tehtyä, pitkään kohonnutta leipää. Maku oli vertaansa vailla! Näitä reseptejä löytyy blogista useita. Pitkää kohotusaikaa on turha pelätä. Siellä se leipä valmistuu itsekseen. Varsinaista työaikaa leipä ei vaadi tavallista enemmän.

2   Itkettävän ihana spelttileipä 

Itkettävän ihana spelttileipä olisi listani ylittämätön ykkönen ellei resepti olisi niin uusi. Leivoin leipää ensi kertaa marraskuussa. Ykkösen paikka meni keittiöni klassikolle. 

Speltti on kohtalaisen uusi tulokas jauhokaapissani, mutta olen jo aivan hurmaantunut sen makuun. Tässä ohjeessa se antaa leipään samantapaisen maun kuin hapanjuuri, vaikka leipä ei hapanleipä olekaan. 

 3 Herkkunäkkileipä

Kotona leivottu näkkileipä on nopeasti valmistuvaa herkkua, joka onnistuu vaivatta kokemattomaltakin leipurilta. Ihmettelen jatkuvasti, miksi näkkileipää ei leivota useammin. Ainakin jokaisen teenjuojan pitäisi leipoa näkkäriä. Kupponen kuumaa teetä ja pala kotona leivottua näkkileipää ovat täydellinen yhdistelmä. 

Voin taata, että tätä ohjetta kokeilemalla kotinäkkäristä tulee helposti tapa. Herkkunäkkileipä on sekä oma suosikkini että koko ystäväpiirini himokki. Ystäväni leipoo tätä pari päivää ennen aattoa joulupöytään ja joutuu piilottamaan näkkileivän, jotta sitä olisi vielä jouluna jäljellä.

4 Herkkusuun ruisvuoka

Tässä ruisleivässä on kaikki maut kohdallaan. Just eikä melkein. Hapanjuureen tehtynä se myös säilyy pitkään, mikä on leivälle aina plussaa.  Herkkusuun ruisvuoka kestää hyvin myös pakastamisen. 

5 Pumpulisämpylät

Pumpulisämpylät kirivät TOP 5 -listalle pehmoisella rakenteellaan, joka on niin ihana, että mainio maku usein jää lähes huomaamatta. Nämä on täydellisiä aamiaissämpylöitä, mutta meillä näitä popsitaan pitkin päivää, kun kaikki salaa hiipivät keittiöön, kun tietävät näitä sieltä löytyvän.

Seuraa blogia Pinterestillä, niin saat omat suosikkisi helposti talteen.

Juustotikut

Juustotikut ovat ison joukon naposteltavaa. Reilusta annoksesta tulee 100 tikkua, joita voi napostella niineen tai dippailla erilaisiin kastikkeisiin. 

Tällä kertaa mausteena on emmentalraastetta, mutta yhtä hyvin tikut voi maustaa sinihomejuustolla, yrteillä, siemenillä tai pähkinöillä. 

Jos taikinajuuri on reippaassa vedossa hiivaa tarvitaan vain pienen pieni nokare tai ei lainkaan. Jos juuri on joulutouhuissa unohtunut jääkaappiin laiskistumaan, ei ole häpeä käyttää reilusti hiivaa.

Tikut voi leipoa myös ilman taikinajuurta. Aloita silloin leipominen toisena päivänä, käytä 5 dl haaleaa vettä, 25 dl hiivaa ja lisää jauhoja n. 9 dl.

1. päivän ilta

1 dl hapanjuurta

2 dl vettä

2 dl vehnäjauhoja

Sekoita ainekset tasaiseksi seokseksi. Peitä liinalla ja jätä hapantumaan lämpimään paikkaan (22–24°C) seuraavaan päivään.

2. päivä

3 dl haaleaa vettä

(25 g hiivaa)

0,75 dl siirappia

1 tl suolaa

3 dl juustoraastetta

2 dl ruisjauhoja

0,5 dl mämmi- ja leipämaltaita

n. 7 dl vehnäjauhoja

Yhdistä edellisenä iltana tehty raski ja haalea vesi. Liuota hiiva, siirappi ja suola seokseen. Kaada joukkoon juustoraaste, ruisjauhot ja maltaat. Sekoita. Lisää vehnäjauhot ja vaivaa 5 minuuttia.

Kohota.

Leivo taikina kahdessa erässä jauhotetulla alustalla tikuiksi. Siirrä leivinpaperilla suojatulle pellille. 

Kohota hetki.

Paista 225 asteessa noin 10 minuuttia / pelti.

Saaristolaisleipä

Leivinlaudalla-blogin leipäohjeet ovat yleensä omiani, mutta näin jouluna täytyy sääntöön tehdä poikkeus ja julkaista monen leipurin hyvin tuntema klassikkoresepti, sillä Saaristolaisleipä kuuluu ainakin täällä Turun suunnalla lähes joka kodin jouluun. Useimmat ostavat leivän kaupasta, mutta Saaristolaisleipää on helppo itsekin leipoa.

Lanttulaatikko on joulupöytäni kruunu, mutta Saaristolaisleipä on myös meillä erottamaton osa joulunviettoa. En muista leipää lapsuudestani, vaikka veneilimme usein Nauvossa, josta Saaristolaisleipä on kotoisin, mutta kotoa muutettuani olen leiponut sitä joka joulu.

Saaristolaiseipä sopii kalan ja piimäjuuston kaveriksi, ja siitä pitää myös lempijuustoni gouda. Tänä vuonna näin ehdotuksen tarjota Saaristolaisleipää mustikkahillon ja vuohenjuuston kanssa. Pitää ehkä kokeilla. Viikunahillon ja valkohomejuuston kanssa olen leipää jo maistanutkin, eikä sekään ollut hullumpi yhdistelmä.

Joulu on rauhan ja rauhoittumisen aikaa, mutta tässä ohjeessa näkyy ajan tahdin kiihtyminen. Nykyään kaiken täytyy tapahtua nopeasti. Ihmiset ovat kärsimättömiä. Tässä tohinassa Saaristolaisleivän perusresepti näyttää kaikkialla muuttuneen. Vanhassa ohjeessani hiivaa tuli taikinaan vain 50 grammaa, mutta leipiä kohotettiin sitten vuoissa vähän pidempään. Nykyisin hiivaa tulee litran piimätaikinaan 75 grammaa, jolloin kohotusaika on saatu kutistettua puoleentoista tuntiin. Jouluna kiireitä riittää, joten ehkä pieni tempon vaihto on ihan paikallaan. Säädin siis minäkin vanhaa reseptiäni. Hitaasti elämästä ja oloilusta nauttivat voivat edelleen laittaa taikinaan paketillisen hiivaa ja nauttia kiireettä leipien kohoamisesta.

2 leipää

1 l piimää
75 g hiivaa
1 rkl suolaa
3 dl siirappia
3 dl vehnäleseitä
3 dl maltaita
3 dl ruisjauhoja
10 dl vehnäjauhoja
Valeluun: 1 dl siirappivettä (0,5 dl siirappia ja 0,5 dl vettä)

Liuota hiiva kädenlämpöiseen piimään. Lisää suola, siirappi, vehnäleseet, maltaat ja jauhot. Leipää ei vaivata. Riittää, että sekoitat ainekset huolellisesti ja jaat taikinan sen jälkeen heti kahteen voideltuun vuokaan.

Kohota liinan alla 1,5 tuntia. 

Paista leipiä 175 asteessa uunin alaosassa 1 tunti. Tarkista leipien pinta ja suojaa ne foliolla, jos ne näyttävät tummilta. Jatka paistamista 30 minuuttia. Valele leipiä siirappivedellä. Paista vielä puolisen tuntia. Kumoa leivät vuoista ja tarkista niiden kypsyys. 

Nosta leivät ritilälle liinan alle jäähtymään. Kun ne ovat täysin jäähtyneet, siirrä ne viileään tekeytymään 2–3 päiväksi. Säilytys tasaa leipien maut parhaimmilleen ja parantaa niiden rakennetta. Tai no, voihan siitä leikata palan jo seuraavana päivänä. Hyvää se on, eikä meillä ainakaan aina itsehillintä riitä odotteluun. 

Säilytä leivät kylmässä, jossa ne säilyvät viikon hyvänä. Saaristolaisleipä kestää hyvin myös pakastuksen, joten voit pakastaa toisen leivistä, jos epäilet, etteivät molemmat leivät tule viikossa syödyksi.

Pumpulisämpylät

Pumpulisämpylöiden pehmeyden salaisuus on kostea taikina. Jauhoja on taikinassa juuri ja juuri sen verran, että sämpylät saa leivottua. Mainio maku syntyy taikinan kohotessa hitaasti yön yli kylmässä.

Taikina tehdään illalla, mutta sämpylät paistetaan vasta aamulla, joten näitä voi aamuvirkku leipoa silloin tällöin myös aamiaispöytään, jos sämpylöiden tunnin kohotusaika leipomisen jälkeen ei ole ylipääsemätön kynnys. Sen suurempaa vaivaa ei aamulla tarvitse nähdä. Sämpylät ovat hetkessä pellillä, sillä niitä ei sen ihmeemmin muotoilla. Itsekin näitä silloin tällöin leivon aamiaiselle, vaikka en mikään aamuihminen olekaan.

12 sämpylää

1 keskikokoinen raastettu kesäkurpitsa (n. 7 dl raastetta)

7 dl kylmää vettä

25 g hiivaa

1,5 tl suolaa

2 dl kaurahiutaleita

16 dl vehnäjauhoja

Pese ja raasta kesäkurpitsa. Sekoita kurpitsaraaste, vesi, hiiva, suola ja kaurahiutaleet taikinakulhossa. Lisää vehnäjauhot. Vaivaa reippaasti 5 minuuttia.

Peitä taikinakulho liinalla ja jätä taikina kylmään kohoamaan. Kahden tunnin kuluttua kääntele taikinaa kevyesti kulhon laidoilta keskelle kunnes olet käynyt koko taikinan läpi. Toista kääntely kahden tunnin kuluttua. Jätä taikina kylmään kohoamaan seuraavaan päivään.

Aamulla taikina näyttää tältä. Tässä kohtaa voi usko pettää. Taikina vaikuttaa liian löysältä leipomiseen, mutta älä lisää jauhoja. 

Jauhota leivinpöytä reilusti jauhoilla ja kaada taikina jauhojen päälle. Kääntele lastan avulla taikinan reunat keskelle. 

Jaa taikina 12 palaan. Kääntele palat jauhoissa ja nosta ne leivinpaperilla suojatulle pellille. 

Peitä sämpylät liinalla ja kohota niitä huoneenlämmössä  tunti.

Paista 250 asteessa 12–15 minuuttia. 

Nosta ritilälle, peitä leivinliinalla ja  jäähdytä.

Legendaarinen aamiaisgranola

Keittiöstäni löytyy aina itse tehtyä granolaa, eli rapeaksi paahdettua mysliä. Vaihtelen surutta aineksia ja niiden määriä, mutta vanhasta muistista ohjeen lähtökohtana on usein 1990-luvulla julkaistu Anna Bergenströmin mysliresepti, jota voi loputtomasti muunnella. Yhteistä kaikille ohjeilleni on, että herkkua paistuu uunissa kerralla aika lailla enemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa. Granola nyt vaan on niin herkullista! Ja, hyvää ei voi koskaan olla liikaa, eihän? Uunipellin reunat tulevat tämän ohjeen myötä kuitenkin jo vastaan. Tätä enempää ei voi kerralla paistaa 60 cm leveässä uunissa.

Miten granola nyt leipäblogia kirjoittaessani yhtäkkiä tuli mieleeni? Paistan myslin yleensä heti leipien jälkeen, joten se on usein osa leivontapäivääni. Lisäksi, granolaohje on yksi eniten jakamistani resepteistä. En enää muista kuinka monelle olen tämän keittiöni himoitun herkun salaisuudet paljastanut! Kauniiseen purkkiin pakattu granola on myös mitä mainioin joululahja ja toivottu tuliainen vuodenvaihteen riennoissa. Päätinkin siis tällä viikolla leipäreseptin sijaan julkaista suositun granolaohjeeni kaikille ystävilleni ja teille herkkusuille, jotka jouluna aiotte nukkua pitkään ja syödä ihania aamiaisia.

Tämä herkku tuskin jää joulun tähdeksi! Aineksia vaihtamalla makuelämyksiä riittää koko vuodeksi. Ohjeen mango-rusinagranola on yksi oma suosikkimakuni, pellava-manteli-karpalogranola toinen.

6 dl ruishiutaleita
3 dl isoja kaurahiutaleita
2 dl kaurahiutaleita
1 dl riisihiutaleita
4 dl cashewpähkinöitä
1 dl hasselpähkinöitä
2 dl auringonkukansiemeniä
2 dl kurpitsansiemeniä
1 dl kookoshiutaleita
2 dl ruokokidesokeria
2 dl vettä
0,5 dl rypsiöljyä
rusinoita
kuivattuja mangon paloja

Kaada ruis-, kaura- ja riisihiutaleet, pähkinät, siemenet, kookoshiutaleet ja sokeri isoon kulhoon. Sekoita. Yhdistä vesi ja rypsiöljy ja kaada neste kuivien ainesten joukkoon. Sekoita. Kaada tasaisesti kostea seos uunipellille.

Paista mysliä 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Ota pelti uunista ja sekoita granola hyvin. Sekoittamisen jälkeen pohjalla olleen myslin tulisi olla pinnalla ja pellin reunoilla olleen seoksen pellin keskiosassa. Paista granolaa vielä toiset 15 minuuttia sekoittaen seosta välillä pari kertaa. Kun mysli on ollut uunissa yhteensä 30 minuuttia, ota se uunista ja tarkista kädellä tuntuuko se kuivalta. Jos seos vaikuttaa aavistuksenkaan kostealta, pane pelli vielä hetkeksi uuniin, mutta varo polttamasta mysliä. Lopussa se palaa herkästi! Granola ei kuitenkaan saa jäädä yhtään kosteaksi. Jos mysli ei ole täysin kuivaa, se homehtuu säilytyspurkissa.

Anna granolan jäähtyä hetki uunista ottamisen jälkeen. Ripottele pinnalle reilusti kuivattuja rusinoita ja mangon paloja. Jätä granola pellille jäähtymään muutamaksi tunniksi, tai vaikka seuraavaan päivään. Purkita.

Tarjoa jogurtin kanssa.

Lieneekö joulutonttu granolaa maistelemassa, vai olisiko asialla kotitonttu? Meillä pienet kätöset käyvät salaa napsimassa hellan päälle jäähtymään jätettyä mysliä.

Taatelileipä

Pakastimestani löytyy lähes aina heraa ja mäskiä, hävikkiherkkuja, joita käytän paljon leipää leipoessani. Näin joulun alla on aika ottaa esiin viimeisetkin hera- ja mäskipurkit ja tehdä tilaa jouluna pakastimeen laitettavalle uudelle erälle. 

Jos et tee juustoa, etkä keittele kotikaljaa, leivo leivät veteen ja korvaa mäski kiehuvassa vedessä haudutetuilla maltailla (0,6 dl vettä ja 0,4 dl maltaita).

2 leipää

5 dl heraa

1 dl mäskiä

25 g hiivaa

1 tl suolaa

1 dl siirappia

1 dl grahamjauhoja

1 dl karkeita ruisjauhoja

2 dl sihtiruisjauhoja

5 dl vehnäjauhoja

8 kpl kuivattuja, pehmeitä taateleita

Leikkaa taatelit rusinan kokoisiksi paloiksi. Siirrä palat kulhoon ja ripottele niiden päälle hieman vehnäjauhoja. Ravistele kulhoa kunnes kaikki taatelinpalat ovat peittyneet kevyesti vehnäjauhoihin. Jauhopinta estää paloja tarttumasta toisiinsa ja ne sekoittuvat taikinaan tasaisesti.

Liuota hiiva, suola ja siirappi kädenlämpöiseen hera-mäskiseokseen. Sekoita joukkoon grahamjauhot ja molemmat ruisjauhot. Lisää lopuksi taikinaan vehnäjauhot ja jauhoissa pyöräytetyt taatelinpalat, ja vaivaa taikinaa vielä 6–8 minuuttia. Peitä liinalla ja kohota huoneenlämmössä lähes kaksinkertaiseksi.

Jaa taikina kahteen voideltuun vuokaan. Peitä liinalla ja kohota huoneenlämmössä n. 40 minuuttia. 

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Paista leipiä 50–60 minuuttia. 

Kumoa leivät vuoasta ja tarkista pohjaa koputtamalla, että ne ovat kypsiä. Nosta ritilälle, peitä ja jäähdytä hyvin ennen kuin leikkaat maistiaiset.

Vaivaton herneleipä

Tämän helppotekoisen leivän pyöräyttää uuniin hetkessä, sillä taikinaa ei vaivata ja se kohotetaan vain kerran.

1 leipä, 6 palaa

3 dl kädenlämpöistä vettä

25 g hiivaa

0,5 tl suolaa

1 dl herneitä

1 dl kurpitsansiemeniä

1 dl hernejauhoja

4 dl vehnäjauhoja

Pinnalle:

voita

kurpitsansiemeniä

(merisuolaa)

Liuota hiiva ja suola kädenlämpöiseen veteen. Lisää herneet, kurpitsansiemenet ja jauhot. Sekoita tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperilla suojattuun, kooltaan noin 20 x 30 cm vuokaan. 

Peitä liinalla ja kohota 20–30 minuuttia. 

Ripottele päälle kurpitsansiemeniä ja paina taikinaan muutama nokare voita. Paista 225-asteessa 15–20 minuuttia.

Joulupukin lempileipä

Jouluiseen ruisleipään tulee kokonaisia manteleita, taateleita, siirappia ja tummaa suklaata. Voitko vastustaa? 

Edes leivontatapa ei voi olla syy olla leipomatta tätä herkullista leipää, sillä Joulupukin lempileivän voi leipoa sekä hiivaa että hapanjuurta käyttämällä. 

Joulun aikoihin monessa keittiössä, ainakin Satakunnassa, on myös ohjeessa tarvittavaa mäskiä, jota jää, kun valmistetaan ruokapyhiin perinteisesti kuuluvaa kotikaljaa. Juoman sivutuotteena syntyvää mäskiä ei missään nimessä kannata heittää pois, vaan pakastaa 2 dl rasioissa ja käyttää myöhemmin leivän maustamiseen. Olen itse ihan ihastunut mäskin maltaiseen makuun ja lisään sitä usein leipätaikinaan, mikä näkyy myös tämän blogin resepteissä.

2 leipää

1. päivä hapanjuurella leipoen 

1 dl juurta 

1 dl kädenlämpöistä vettä 

2 dl hienoja täysjyväruisjauhoja 

Sekoita ainekset tasaiseksi seokseksi. Peitä liinalla ja jätä hapantumaan lämpimään paikkaan (22–24°C) seuraavaan päivään.

1. päivä hiivalla leipoen

2 dl kädenlämpöistä vettä

2 dl hienoja täysjyväruisjauhoja

Sekoita ainekset tasaiseksi seokseksi. Peitä liinalla ja jätä hapantumaan lämpimään paikkaan (22–24°C) seuraavaan päivään.

2. päivä

3 dl kädenlämpöistä vettä

2 tl suolaa

1,75 dl mäskiä

1,5 dl siirappia

(25 g hiivaa)

1 dl rusinan kokoisiksi paloiksi pilkottuja taateleita

1,5 dl kuorimattomia, kokonaisia manteleita

5 dl vehnäjauhoja

75 g isoiksi paloiksi rouhittua tummaa suklaata

n. 7 dl ruisjauhoja

Koristeluun: kuorimattomia, kokonaisia manteleita

Sekoita edellisenä päivänä tehtyyn seokseen kädenlämpöinen vesi, suola, mäski ja siirappi (sekä 25 hiivaa, jos leivot leivät hiivalla). Hapanjuurileipään ei välttämättä tarvitse lisätä hiivaa ollenkaan, mutta jos hapanjuuresi ei ole reippaimmillaan, voit lisätä taikinaan nokareen (n.10 g) hiivaa. Ei se leipä siitä pilalle mene, vaikka hapanjuurella leipojat haluavat usein kohottaa leivän pelkästään hapanjuurella. 

Kun suola, siirappi ja hiiva ovat sulaneet nesteeseen, lisää joukkoon 5 dl vehnäjauhoja ja vispaa seosta voimakkaasti pari minuuttia. Kaada mukaan taatelit, mantelit, suklaa ja vähitellen ruisjauhoja kunnes taikina alkaa kiinteytyä ja irrota kulhon reunoista.

Kohota kylmässä 8 tuntia tai kunnes taikina on lähes kaksinkertaistunut. (Kun painat taikinaa kevyesti sormella ja kuoppa nousee ylös, on taikina kohonnut riittävästi.)

Kaada taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja vaivaa sitä kevyesti. Jaa taikina kahteen palaan. Muotoile paloista kaksi pitkänomaista limppua ja nosta ne leivinpaperilla suojatulle pellille. Paina leipien päälle riviin kokonaisia, kuorimattomia manteleita.

Kohota kaksi tuntia.

Laita tyhjä, leivinpaperiton pelti kylmään uuniin ja kuumenna uuni hyvissä ajoin 275 asteeseen. Siirrä kohonneet leivät leivinpaperin avulla kuumalle pellille. Laske uunin lämpötila 200 asteeseen ja paista leipiä 50–60 minuuttia.

Ota leivät uunista, nosta ritilälle, kiedo ne leivinliinaan. Jos maltat, anna tasaantua seuraavaan päivään ennen kuin leikkaat leivästä palan.

Leipä sopii hyvin pakastettavaksi.

Rouskikset

Lapsen kanssa on mukava leipoa. Poikani on ollut innokas leipuri 2-vuotiaasta lähtien. Aloitimme perinteiseen tapaan joulupiparitaikinan kaulimisella - ja etenkin taikinan syömisellä. Päiväkoti-iässä kermavaahdon vatkaaminen oli huippujuttu. Tällä hetkellä sämpylöiden pyöritys on hauskinta mitä eskarilaisen mielestä keittiössä voi tehdä. Näitä juniorin maun mukaan tehtyjä ja hänen Rouskiksiksi nimeämiä siemensämpylöitä leivoimme yhdessä pari päivää sitten. 

14-16 kpl

1 dl spelttijyviä

kiehuvaa vettä

50 g hiivaa

1 rkl hunajaa

1,5 tl suolaa

5 dl kädenlämpöistä vettä

0,5 dl öljyä

3 dl salaattisiemensekoitusta *

n. 13 dl hiivaleipäjauhoja

*Siemensekoitusten sisältö vaihtelee, mutta useimpien perustana on auringonkukan-, kurpitsan- ja pinjansiemenet. Lisänä voi olla esimerkiksi pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä tai marjoja. Tähän ohjeeseen sopii rouheinen sekoitus, jossa on suuria, pureskeltavia paloja. 

Kaada spelttijyvien päälle kiehuvaa vettä niin, että ne peittyvät reilusti. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi. Kaada vesi pois. 
   Tämän voi tehdä hyvissä ajoin ennen leipomisen aloittamista, vaikka jo edellisenä päivänä, jotta lapsen kanssa leipoessa ei tarvitse häärätä kiehuvan veden kanssa.

Liuota hiiva, suola ja hunaja kädenlämpöiseen veteen. Lisää joukkoon turvonneet spelttijyvät, öljy ja siemensekoitus. Vaivaa taikinaan vähitellen jauhoja kunnes taikina on kimmoisaa ja irtoaa kulhosta.
   Lapsi jaksaa vaivata taikinan, kun käytät yleiskonetta, jota lapsi vanhemman ohjeiden mukaan käyttää. Kaikki sähköllä käyvät keittiökoneet ovat ainakin meillä myös superkiinnostavia. Taaperoa innostaa leipomaan myös tunne siitä, että saa oikeasti päättää mitä tehdään, joten omia leivontatapoja kannattaa hieman muuttaa. Yleensä taikina tulee arvioitua silmämitalla, mutta lapsen kanssa leipoessa taikinakulhon kannen voi vaivauksen aikana avata pari kertaa ja antaa pikku leipurin tökätä taikinaa sormella ja kokeilla onko se valmista. Lapsesta on kivaa, kun hän saa itse päättää jauhojen määrän ja vaivaamisen keston. Arvio osuu kohdalleen, kun leipuria hieman johdattelee keskustelemalla. 

Peitä ja kohota 30 minuuttia.

Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa hetki. Jaa taikina kahteen osaan, jotta sitä on helpompi käsitellä. Rullaa molemmista paloista tanko ja leikkaa niistä taikinalastalla tasakokoisia paloja. Pyörittele paloista pyöreitä sämpylöitä. Nosta sämpylät leivinpaperilla suojatulle pellille.
   Taikinalasta auttaa lasta käsittelemään löysää taikinaa ja sillä voi veistä vaarattomammin myös leikata paloja taikinasta.

Kohota liinan alla puolisen tuntia. 

Paina jokaiseen sämpylään taikinalastalla risti. Paista 225 asteessa n. 15 minuuttia.

Nosta sämpylät uuniritilälle, peitä liinalla ja jäähdytä.

Itkettävän ihana spelttileipä

En pysty kuvaamaan tätä spelttileipää, koska pelkkä muisto leivän mausta karkottaa kaikki järjelliset ajatukset aivoistani ja jokainen vaivoin keksimäni makua kuvaava sana tuntuu valjulta. 

Olen leiponut vuosia. Tarjolle tuotu leipä on useimmiten hyvää, jopa erinomaista, mutta aina silloin tällöin uunista tulee ulos aivan poikkeuksellinen tapaus. Maistan palan, enkä voi millään käsittää, että arkinen leipä voi olla näin hyvää. Käsityskykyni ei vain riitä! Olen ihan autuas. Itkisin onnesta, jos kehtaisin. Tämä leipä on yksi näistä arjen juhlaksi kohottavista leivistäni.

Ohjeesta tulee yksi, valtava leipä, mutta se katoaa hetkessä. Kiusausta on mahdoton vastustaa! Kun on leikannut yhden viipaleen, on pakko maistaa toinen ja kolmas... Olen täysin tämän leivän lumoissa, mutta niin ovat kaikki muutkin tätä ihanuutta maistaneet. 

1 iso leipä

5 dl kylmää vettä

25 g hiivaa

1,5 tl suolaa

1 dl kauraleseitä

1 dl spelttihiutaleita

n. 1 l spelttijauhoja

Liuota hiiva ja suola kylmään veteen. Lisää kauraleseet ja spelttihiutaleet. Alusta joukkoon noin litran verran spelttijauhoja. Taikina saa jäädä melko löysäksi, joten älä lisää kaikkia jauhoja kerralla. Mittaa joukkoon vähitellen jauhoja ja tarkkaile taikinan koostumusta. Jos et ole varma jauhojen määrästä, lisää jauhoja ensin mieluummin liian vähän kuin liikaa ja vaivaa taikinaa hetki ennen seuraavaa jauhoerää, sillä myös vaivaus kiinteyttää taikinaa. Kun kaikki jauhot on lisätty, vaivaa taikinaa vielä muutama minuutti. Taikina on valmis, kun se irtoaa kulhon reunoista.

Peitä kulho ja kohota taikinaa huoneenlämmössä 2 tuntia.

Kaada taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja vaivaa se uudelleen kimmoisaksi. Muotoile taikinasta yksi iso leipä ja nosta se leivinpaperilla suojatulle pellille. Ripottele päälle jauhoja.

Peitä ja kohota tunti.

Laita tyhjä, leivinpaperiton pelti kylmään uuniin ja kuumenna uuni hyvissä ajoin 275 asteeseen. Siirrä leivinpaperin avulla kohonnut leipä kuumalle pellille. Paista 275 asteessa kunnes leipä saa kunnolla väriä, 8-10 minuuttia. Alenna lämpötila 200 asteeseen ja jatka paistamista vielä 20 minuuttia.

Ota leipä uunista, nosta ritilälle ja jäähdytä ilman liinaa.

Pitkäpiimäinen ruisleipä

Hapanjuureen vakavasti suhtautuvat leipurit haluavat pitää hiivaleivän ja hapanleivän visusti eri kulhoissa, mutta meidän suvussa nokare kaupasta ostettua hiivaa hapantaikinassa on ollut pikemmin sääntö kuin poikkeus. Tapa lienee saanut alkunsa kylmissä tuvissa, joissa hapanjuuren kohottaminen saattoi talvisin olla haastava tehtävä. 

Tässä leivässä koko juttu on käännetty päälaelleen. Pitkäpiimäinen ruisleipä kohotetaan hiivalla. Hapanjuuren tehtävänä on ainoastaan antaa leivälle juurevaa makua.

Jos leipä kuivahtaa, leikkaa leipä sormenpään kokoisiksi kuutioiksi, paista voissa, mausta mieliyrtilläsi ja ripottele salaatin päälle. Hyvää!

Tarvitset leivän valmistukseen hapanjuuren, jonka valmistusohjeen löydät täältä.

2 leipää

1. päivä

1 dl hapanjuurta
5 dl piimää
5 dl ruisjauhoa

Sekoita hapanjuuri, kädenlämpöinen piimä ja ruisjauhot tasaiseksi seokseksi. Peitä liinalla ja jätä raski huoneenlämpöön seuraavaan päivään.

2. päivä

5 dl kädenlämpöistä vettä

50 g hiivaa

1 rkl suolaa

2 rkl kuminaa

1,5 dl tummaa siirappia

13 dl ruisjauhoja

n. 10 dl vehnäjauhoja

Sekoita edellisenä päivänä tehdyn raskin joukkoon kädenlämpöinen vesi. Lisää hiiva, suola, kumina ja siirappi. Vaivaa seokseen ruisjauhot ja lopuksi noin litran verran vehnäjauhoja. 

Peitä ja anna kohota huoneenlämmössä 4–5 tuntia.

Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa se kevyesti. Muotoile taikinasta kaksi leipää ja nosta ne voideltuihin tai kevyesti ruokaöljyllä käsiteltyihin vuokiin. 

Peitä liinalla. Kohota 30 minuuttia.

Kuumenna uuni 200 asteeseen ja paista leipiä noin tunti. Ota leivät pois vuoista ja tarkista niiden kypsyys pohjaa koputtamalla. 

Nosta leivät ritilälle, peitä liinalla ja jäähdytä.

Täydellinen maustelimppu

Kehittelin pitkään täydellisen maustelimpun ohjetta ennen kuin olin reseptiin tyytyväinen, mutta tässä se nyt on, olkaa hyvä!

Ohjeesta leipoutuu vain yksi pieni limppu, sillä tämä leipä on parhaimmillaan tuoreena. Jos maustelimppu kuitenkin jostain syystä pääsee kuivahtamaan, ei huolta, se on herkullista myös paahdettuna.

1 pieni leipä

2,5 dl piimää

25 g hiivaa

0,75 tl suolaa

0,5 dl siirappia

2 tl pomeranssinkuorta 

1 tl anista 

2 rkl kuminaa 

3 dl ruisjauhoja

n. 4 dl hiivaleipäjauhoja

Liuota hiiva, suola ja siirappi kädenlämpöiseen piimään. Sekoita joukkoon mausteet ja ruisjauhot. Lisää lopuksi taikinaan vehnäjauhot ja vaivaa taikinaa sen jälkeen 6–8 minuuttia.

Peitä liinalla ja kohota huoneenlämmössä noin tunti.

Leivo taikinasta jauhotetulla pöydällä pitkänomainen leipä ja nosta se voideltuun vuokaan. Peitä liinalla ja anna kohota huoneenlämmössä noin 45 minuuttia. 

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Paista leipää 60–70 minuuttia. 

Kumoa leipä vuoasta ja tarkista pohjaa koputtamalla, että se on kypsä. Nosta ritilälle, peitä ja jäähdytä hyvin ennen kuin leikkaat limpusta siivuja.

Sinustakin voi tulla riemuleipuri!

Hapanleipä koukuttaa

Hapanjuuri on ihmiskunnan ihanin keksintö! Ensimmäiset hapanleivät leivottuani olen jatkuvasti joutunut taistelemaan itseni kanssa etten leipoisi ainoastaan hapanleipää.  Siihen löytyy useampi syy.

Maku. Itselleni tärkein syy leipoa hapanleipää. Hapanjuurella leivotussa leivässä on helposti tunnistettava, aivan erityinen, tekisi mieli sanoa ylivoimaisen herkullinen, hieman hapan maku. Se saa alkunsa hapanjuuresta ja kehittyy juurevaksi makuelämykseksi taikinan hitaasti kohotessa. Hapanjuurileivän leipominen vaatiikin huomattavasti enemmän aikaa kuin hiivaleivän valmistus. 

Aikaa vaativaan leivontaprosessiin liittyy myös suurimmat hapanjuureen kohdistuvat epäluulot. Hapanleivän leivonta koetaan jotenkin työlääksi. Sitä se ei ole, sillä hapanleivän leipominen ei vie aktiivista työaikaa enempää kuin hiivaleivän teko. Työn ja vapaa-ajan pyörteissä täytyy vain löytää itselle sopiva leipomisen ajankohta ja leivontarytmi. Onnistunut aikataulutus on pitkien kohotusaikojen vuoksi helppoa. Jos taikina vaatii kohotuksen yön yli, ei lopputuloksen kannalta yleensä ole suurta merkitystä onko kohotusaika tunnin ohjeessa mainittua lyhyempi tai pidempi. 

Ihan toisarvoinen seikka hapanjuureen leivotun leivän vaatima aika ei kuitenkaan ole. Pitkä valmistusprosessi tekee hapanleivästä useimmille leipomoille kannattamattoman myyntiartikkelin. Tehokkuus ja tulostavoitteen edellyttävät nopeasti valmistuvia tuotteita. Niinpä kaupoissa on myynnissä harmillisen vähän hapanjuurileipää ja tuskin ollenkaan vaaleita hapanjuurileipiä. Tässä toinen hyvä syy leipoa itse hapanleipää. Herkullisia ohjeita löytyy loputtomasti. Itse leipoen ei todellakaan tarvitse tyytyä yhteen tai kahteen perusleipään!

Rakenne. Kolmas syy leipoa hapanleipää. Satakuntalaiseen kakkoperinteeseen kasvaneena olen sitkeän leivän ystävä, jota kaupan hyllyt täyttävä kuohkea leipä ei miellytä. Hapanleipä voi olla rakenteeltaan tiivis tai täynnä suuria ilmareikiä, mutta leivän sisus on aina miellyttävästi sitkas, ihanasti puruisa.

Säilyvyys. Hapanleipä säilyy hiivalla leivottua leipää paremmin. Usein maku vain paranee säilytyksen aikana.

Terveellisyys. Kotona leivotussa leivässä ei ole teollisesti leivotun leivän lisäaineita: emulgointi-, hapettumisenesto-, happamuudensäätö-, nostatus-, säilöntä- ja sakeuttamisaineita, jauhonparanteita ja muita leivän makua, rakennetta ja säilyvyyttä muokkaavia ainesosia. Monien vatsavaivoista kärsivien mielestä hapanleipä on lisäksi helpommin sulavaa kuin hiivaleipä. Hapanleipää voi suositella myös diabeetikoille, sillä sen on huomattu pitävän veren sokeriarvot tasaisempina kuin vertailussa mukana olleiden hiivalla leivottujen leipien. 

Historia. Hapanleipää leipoessa minua viehättää tieto, että olen yksi lenkki tuhansia vuosia vanhassa leipureiden ketjussa. Egyptissä leivottiin hapanjuurella kohotettua leipää todennäköisesti jo ennen faaraoiden aikaa.

Viimeisin, vaan ei vähäisin, syy leipoa hapanleipää on taianomaisen prosessin minussa synnyttämä lapsellinen ilo. Hämmästyn joka kerta leipien ja sämpylöiden kohotessa pelkän villihiivan voimalla pulleiksi leivonnaisiksi.

Miten minusta tulee onnellinen hapanjuuren omistaja - riemuleipuri?

Hapan- eli leipäjuuren valmistus on maailman helpoin asia. Yksinkertaisimmillaan siinä vain jätetään vesi-jauhoseos huoneenlämpöön muutamaksi päiväksi, jolloin se alkaa käydä ja hapantua.

Parhaan alun juuri saa, kun se valmistetaan luomujauhoista ja joukkoon lisätään hieman makeutta, esim. hunajaa. Siis, toimeen! Sekoita kannellisessa lasipurkissa

2 dl vettä
2 dl luomuspelttijauhoja
1 rkl hunajaa

Laita kansi päälle, mutta älä kierrä sitä kiinni. Jätä huoneenlämpöön kolmeksi vuorokaudeksi. (Kesällä tämä on helppo tehtävä. Talvella lämmin paikka kannattaa valita harkiten, jotta hapantuminen käynnistyy.) Sekoittele välillä. Jos seos näyttää vetiseltä, lisää hieman jauhoja ja sekoita tasaiseksi. Vastaavasti, jos seos puuroutuu liikaa, lisää vettä. Koostumus johon tähdätään on jossain sakean vellin ja löysän puuron välillä.

Kolmen vuorokauden kuluttua lisää seokseen 1 dl vettä ja 1 dl luomuspelttijauhoja. Jätä huoneenlämpöön vielä vuorokaudeksi, jonka jälkeen juuren pitäisi tuoksua raikkaan happamelta ja kuplia iloisesti, jolloin se on käyttövalmista.

Jos juuri neljän vuorokauden jälkeen kuplii laiskasti tai ei kupli ollenkaan, peliä ei ole menetetty. Siirrä purkki hieman lämpimämpään paikkaan ja anna juurelle vielä pari päivää aikaa reipastua. Tämän jälkeen sinulla todennäköisesti on käyttövalmis juuri.

Voit käyttää juuren heti tai panna sen jääkaappiin, jossa se säilyy leivontakelpoisena viikon. Tämän jälkeen juurta täytyy ruokkia vedellä ja jauhoilla kerran viikossa, jotta se säilyy hengissä. Itse en ole ollut turhan tarkka juurta ruokkiessani ja se on silti voinut hyvin. Juurta voi siis ruokkia näppituntumalla. Suuntaa antavana ohjeena, lisäät juureen saman verran jauhoja ja vettä kuin sinulla on valmista juurta ja jätät purkin tämän jälkeen huoneenlämpöön, kunnes se alkaa kuplia. Eli, jos juurta on 2 dl, ruokit juuren lisäämällä siihen 1 dl vettä ja 1 dl jauhoja. Näin hoidettuna juuri säilyy loputtomasti.

Mitään stressiä ei juuren hoidosta kannata ottaa. Tarvittaessa juuri säilyy elossa paljon viikkoa kauemmin. Itse olen jättänyt juuren kolmekin viikkoa ruokkimatta. Pitkän tauon jälkeen juuren herättely saattaa kestää hieman tavallista pidempään, mutta kyllä se siitä hellässä hoidossa tokenee.

Sitten vain leipomaan!

Tässä kolme lempiohjettani:
Herkkusuun ruisvuoka
Verkkaan valmistuva leipä
Speltti-saksanpähkinäleipä (sisältää nokareen hiivaa)

Yrttisämpylät

Äitienpäivänä sain pojaltani päiväkodissa pieneen ruukkuun istutettuja basilikantaimia. Vaatimaton alku roihahti villiin kasvuun. Lahjabasilika oli mitä ilmeisemmin rakkaudella annettu, sillä se on kesän kuluessa kasvanut valtavaksi pensaaksi, jonka lehdissä on voimakas, lähes pippurimainen maku.

Ei siis ihme, että olemme viime kuukausina maustaneet kaikki mahdolliset ruoat jäätelöä myöten basilikalla. Nyt on aika korjata talteen viimeiset lehdet. Suurimman osan basilikasta silppuan jääpalarasiaan, kaadan päälle öljyä ja pakastan. Osasta leivon sämpylöitä.

Yrttisämpylöissä on tavallista vähemmän suolaa, sillä ne saavat herkullisen makunsa tuoreista yrteistä. Suolaa on turha lisätä ylenmäärin silloin kun se ei ole tarpeen, eihän se kuitenkaan ole järin terveellistä.

Korvasin ohjeen vehnäjauhoista 1 desilitran hernejauholla. Se vahvisti mukavasti sämpylöiden "vihreää" makua, mutta yhtä hyvin taikinan voi leipoa pelkistä vehnäjauhoista.

10 kpl

5 dl kädenlämpöistä vettä

50 g hiivaa

1 tl suolaa

2 rkl hunajaa

0,5 dl öljyä

1 dl ruohosipulia

1 dl basilikaa

1 dl persiljaa

1 dl kaurahiutaleita

11–12 dl vehnäjauhoja

Liuota hiiva, suola ja hunaja kädenlämpöiseen veteen. Lisää joukkoon öljy, silputut yrtit ja kaurahiutaleet. Sekoita. Vaivaa taikinaan vähitellen vehnäjauhoja kunnes taikina on kimmoisaa ja irtoaa kulhosta.

Peitä ja kohota 30 minuuttia.

Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa hetki. Rullaa taikinasta tanko ja leikkaa se kymmeneen tasakokoiseen palaan. Pyörittele paloista 10 soikeaa sämpylää. Nosta leivinpaperilla suojatulle pellille.

Kohota liinan alla puolisen tuntia. 

Viillä jokaiseen sämpylään terävällä veitsellä kolme vinoa viiltoa. Paista 225 asteessa 12–15 minuuttia.

Nosta sämpylät uuniritilälle, peitä liinalla ja jäähdytä. 

Korvapuustit

Kirjoitan ruokaleipäblogia...mutta...kun se kuuma korvapuusti ja kylmä maito nyt vaan on niin käsittämättömän ihana yhdistelmä! Sallin siis itselleni pienen harharetken, koska täytyyhän tällä viikolla pullaa leipoa, kun sunnuntaina 4.10. vietetään kansallista korvapuustipäivää. Se onkin yksi kalenterin lempipäivistäni. Pulla on juhlapäivänsä ansainnut! Ajatuksen keksivät rakkaat naapurimme ruotsalaiset, jotka ovat viettäneet pullantuoksuista Kanelbullens dag -päivää vuodesta 1999. 

Korvapuusti ei tunnetusti ole mikään laihduttajan herkku, mutta tässä ohjeessa on puolet vähemmän sokeria ja neljännes vähemmän voita kuin peruspullataikinassa. Nesteenä on rasvaton maito. Itse leivon pullan aina veteen ja maitojauheeseen, mutta rasvaton tölkkimaito sopii korvapuustien leivontaan aivan yhtä hyvin. Maitoallergikot ja laktoosi-intoleranssikot voivat leipoa korvapuustit veteen. Vieraani eivät ole huomanneet maussa eroa tavallisen ja veteen leivotun pullan välillä.

n. 25 kpl

5 dl rasvatonta maitoa (maitojauheesta)

50 g hiivaa

0,5 tl suolaa

1 dl sokeria

1 rkl kardemummaa

13–14 dl vehnäjauhoja

150 g voita

Täyte:

100 g voita

1 dl sokeria

kanelia

Pinnalle:

munaa

raesokeria

Nosta hiiva ja voi huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen kuin alat leipoa.

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää maitojauhe, suola, sokeri ja kardemumma. Kaada joukkoon 6 dl vehnäjauhoja ja vatkaa hetki, jotta taikinaan alkaa muodostua hyvä sitko. Vaivaa joukkoon 5 dl vehnäjauhoja. Lisää pehmeä rasva. Vaivaa riuskasti kunnes voi on sekoittunut hyvin taikinaan. Lisää joukkoon vähitellen loput jauhot ja vaivaa taikinaa kunnes se on tasaista ja kimmoisaa.

Peitä liinalla ja kohota n. 30 minuuttia.

Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa se kimmoisaksi. Jaa taikina kahteen osaan. Kauli taikinasta noin. 30 x 60 cm levy. Levitä päälle puolet voista ja puolet sokerista. Sirottele päälle reilusti kanelia. Kääri levy rullaksi. Tarkista, että saumakohta jäi rullan alle. Leikkaa rullasta vinottain paloja, jotka ovat leveämmältä puolelta n. 4 cm ja kapeammalta n. 2 cm. Nosta palat leivinpöydällä niin, että kapeampi puoli tulee ylöspäin. Paina pikkusormilla leivonnaisen pohjaan asti ulottuva vako pullan päälle. Nosta pullat leivinpaperin päälle pellille. Valmista lopputaikina samalla tavalla.

Peitä liinalla ja kohota lämpimässä paikassa n. 30 minuuttia. 

Voitele korvapuustit munalla ja ripottele päälle raesokeria. 
Vinkki! Riko muna ja lisää siihen ripaus suolaa. Hyppysellinen suolaa ei maistu pullassa, mutta se rikkoo munan "muljahtelevan" rakenteen, jolloin sillä on helppo voidella leivonnaisia. 

Paista 225 asteessa n. 10–15 minuuttia, ... ja nauti kylmän maidon kera!

Villit sämpylät

Hapanjuuressa on taikaa. Jaksan joka kerta leipää leipoessani ihastuneena ihmetellä miten juureen valmistetut, pelkällä villihiivalla nostatetut leivät kohoavat ilman lisättyä hiivaa. Hapantaikinassa on lumovoimaa, joka pitää tiukasti otteessaan. 

Onko sinulla jo hapanjuuri? Eikö? Ei hätää, tässä helppo valmistusohje. 

7 sämpylää

1 dl hapanjuurta

2 dl kädenlämpöistä vettä

2 dl grahamjauhoja

2 dl vehnäjauhoja

Sekoita hapanjuuri, kädenlämpöinen vesi ja jauhot tasaiseksi seokseksi. Peitä liinalla ja jätä raski huoneenlämpöön 7–8 tunniksi. 

1 tl suolaa

2 dl vettä

7,5 dl vehnäjauhoja

Liuota suola kädenlämpöiseen veteen. Vaivaa taikinaan vähitellen vehnäjauhoja kunnes taikina on kimmoisaa ja irtoaa taikinakulhosta. 

Peitä liinalla ja jätä huoneenlämpöön kohoamaan 5 tunniksi. 

Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa kevyesti. Rullaa taikinasta tanko ja leikkaa se seitsemään tasakokoiseen palaan. Pyörittele paloista pallot. Nosta leivinpaperilla suojatulle pellille. 

Peitä liinalla ja kohota kylmässä 9 tuntia.

Paista 250 asteessa n. 10 minuuttia. 

Nosta sämpylät uuniritilälle, peitä liinalla ja jäähdytä.